Eettiset ohjeet
Epäasiallisen käytöksen ennaltaehkäisy ja siihen puuttuminen
Kaikilla on oikeus harrastaa jääkiekkoa turvallisesti, ilman pelkoa. Epäasiallinen käytös tai häirintä eivät missään muodossa tai olosuhteissa kuulu jääkiekkoon, olipa kyse maajoukkue- tai seuratoiminnasta. Jääkiekkoliitto on mukana Väestöliiton ja suomalaisen urheilun yhteishankkeessa, Et ole yksin -palvelussa, joka on kehitetty ennaltaehkäisemään ja vähentämään epäasiallista käytöstä: kiusaamista, seksuaalista häirintää ja väkivaltaa. Palvelu auttaa ja kouluttaa seuratoimijoita ja valmentajia ja tarjoaa tukipalvelua urheilijoille ja muille urheilun parissa toimiville.
Mitä on epäasiallinen käytös?
Epäasiallinen käytös on yleisen hyvän tavan tai lainvastaista käyttäytymistä toista henkilöä kohtaan. Se voi olla järjestelmällistä, jatkuvaa tai kertaluontoista, mm.
– ominaisuuksien, luonteenpiirteiden tai yksityiselämän mustamaalausta
– treeniyhteisön ulkopuolelle jättämistä
– huutamista, haukkumista, asiatonta nimittelyä, pahan puhumista toisesta tai naurunalaiseksi saattamista
– fyysistä väkivaltaa tai sillä uhkailua
– valta-aseman väärinkäyttöä
– seksuaalista häirintää
– sukupuoleen perustuvaa häirintää
– päihteisiin liittyvää epäasiallista käytöstä
Syrjintä rodun, kansalaisuuden tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, seksuaalisen suuntautumisen, terveydentilan, uskonnon tai yhteiskunnallisen mielipiteen vuoksi on kielletty laissa. Sen sijaan esim. seuran tai joukkueen toimintaan liittyvät asialliset, perustellut päätökset ja ohjeet, perusteltu puuttuminen toimintaan tai mahdollisten ongelmien käsittely yhteisesti eivät ole epäasiallista käytöstä.
(lähde:finhockey.fi)
Jokaisen vastuullisuus
Vastuullisuus tarkoittaa sitä, että jokaisella toiminnassa mukana olevalla on turvallinen, positiivinen ja oppimista tukeva ympäristö, jossa onnistutaan, menestytään ja koetaan elämyksiä yhdessä tehden. Kaikki toiminnassa mukana olevat henkilöt sitoutuvat noudattamaan Karhu-Kissojen eettisiä ohjeita.
TOIMIHENKILÖT
Toimihenkilöillä on vastuu omasta käytöksestään ja siitä ettei loukkaa, aiheuta mielipahaa tai muuten epäasiallisesti kohtele muita toimijoita, kuten urheilijoita, muita toimihenkilöitä tai vanhempia. Toimihenkilöt puuttuvat urheilijoiden välisiin erimielisyyksiin tai esimerkiksi kiusaamistilanteisiin ja auttavat niiden selvittämisessä. He myös asettavat urheilijoille rajat, joilla turvataan turvallinen harjoitusympäristö. Toimihenkilöt toimivat esimerkkinä urheilijoille ja muille toimihenkilöille ja käyttäytyvät asiallisesti kohdatessaan epäasiallista käytöstä ja selvittäessään ristiriitatilanteita. Toimihenkilö tunnistaa epäasiallisen käytöksen ja osaa puuttua siihen ja viedä tarvittaessa tapauksen eteenpäin esimerkiksi seurajohdon tietoisuuteen. Toimihenkilö pyytää tarvittaessa apua ja tukea muilta joukkueen tai seuran toimihenkilöiltä tai seuran työntekijältä. Toimihenkilö muistaa käytöksellään edustavansa seuraansa.
OTTELUTILANTEISSA
Otteluissa jokaisella on vastuu omasta käytöksestään ja aikuisilla on vastuu puuttua huomaamaansa epäasialliseen käytökseen.
Aikuisten, kuten vanhempien, toimihenkilöiden ja valmentajien tulee toimia esimerkillisesti ja käsitellä vastaan tulevat epäasiallisetkin tilanteet asiallisesti. Karhu-Kissat on mukana Jääkiekkoliiton Kunnioita peliä -ohjelmassa ja on sitoutunut noudattamaan sen ohjeita. Lue lisää www.kunnioitapelia.fi
Katsojat käyttäytyvät kilpailuissa kannustavasti keskittyen positiiviseen. Negatiivinen, syrjivä tai rasistinen kommentointi ei ole sallittua, vaan siihen tulee puuttua tai viedä tapaus ottelun järjestäjän tietoisuuteen. Katsojien tulee myös antaa tuomareille, toimihenkilöille ja urheilijoille työrauha.
SEURALLE
Seuran muodostavat sen jäsenet, seuran jäsenten valitsema hallitus ja seuran toimihenkilöt. Seuran vastuulla on taata turvallinen toimintaympäristö kaikille seuran jäsenille ja toimihenkilöille. Seuralla on toimintaohjeet epäasiallisten tapauksien varalle ja nollatoleranssi kiusaamista, syrjintää ja muuta epäasiallista käytöstä kohtaan. Seura on vastuussa omista työntekijöistään ja sen tulee puuttua heidän käytökseensä ja toimintaansa sekä tarjota heille tukea ja apua. Seura asettaa jäsenilleen säännöt, joiden noudattamista seura valvoo.
URHEILIJALLE
Jokaisella urheilijalla on vastuu omasta käytöksestään; siitä ettei loukkaa toista tai aiheuta muuta mielipahaa toisille urheilijoille tai muille toimijoille. Jokainen kunnioittaa itseään ja toisia ja ilmaisee parhaan kykynsä mukaisesti, kun kokee itsensä tai jonkun toisen tulleen loukatuksi tai selkeästi epäasiallisesti kohdelluksi. Urheilija puhuu luotettavalle aikuiselle aina kun vastaan tulee tilanne, joka herättää epämukavia tuntemuksia tai kysymyksiä. Hän puolustaa kanssaurheilijoita, eikä jää sivustakatsojaksi, mikäli näkee esimerkiksi kiusaamista tai nimittelyä. Hän toimii käytöksellään esimerkkinä muille urheilijoille.
VANHEMMALLE
Urheilevan lapsen vanhemman on tärkeää tukea lasta tunnistamaan omia rajojaan, epäasiallista käytöstä ja olla luotettava aikuinen, jolle lapsi voi uskoutua ja avautua. Vanhemman tehtävänä on puuttua, kun lasta kohtaan on käyttäydytty epäasiallisesti ja viedä tapaus asianmukaisesti käsiteltäväksi suoraan tapaukseen liittyvän henkilön kanssa tai esimerkiksi seurajohdolle. Vanhempi tukee ja auttaa lasta hankalissa tilanteissa. Vanhemmalla on vastuu omasta käytöksestään ja siitä ettei loukkaa, aiheuta mielipahaa tai muuten epäasiallisesti kohtele muita, esimerkiksi urheilijoita, toimihenkilöitä, tuomareita tai toisia vanhempia. Vanhemman tulee toimia esimerkillisesti ja asiallisesti, myös kohdatessaan epäasiallista käytöstä tai selvittäessään ristiriitatilanteita.
Epäasialliseen käytökseen puuttuminen
Epäasialliseen käytökseen puuttuminen koostuu neljästä vaiheeseen
1. Ennaltaehkäisy
2. Puheeksi ottaminen
3. Sovittelu
4. Jatkotoimenpiteet
1. ENNALTAEHKÄISY
Ennaltaehkäisy on paras keino vähentää epäasiallista käyttäytymistä. Ennaltaehkäisyssä olennaista on tietoisuuden ja osaamisen lisääminen niin toimihenkilöiden, urheilijoiden kuin perheidenkin osalta. Lisää ennaltaehkäisystä voit lukea Et ole yksin -palvelusta.
Positiivinen ja reilu ilmapiiri on epäasialliseen käytöksen ennaltaehkäisyn pohja. Sitä vahvistavat
● Hyvät vuorovaikutussuhteet
● Avoin viestintä
● Turvallinen ilmapiiri
● Seuran toimintaohjeet
● Joukkueiden pelisäännöt
● Tietoisuuden lisääminen
● Rikosrekisteriotteiden tarkistus työntekijöiltä
Epäasiallisen käytöksen tunnistaminen ja tietoisuuden lisääminen
● Kaikki seuran toimihenkilöt käyvät Et ole yksin -verkkokoulutuksen ja toimivat sen ohjeiden mukaisesti.
● Eettiset ohjeet ja väärinkäytöksiin puuttumisen malli käydään läpi pelaajien ja huoltajien kanssa ja se on kaikkien saatavilla.
2. PUHEEKSI OTTAMINEN
Suurin osa epäasiallisesta käytöksestä saadaan katkaistua ottamalla asia puheeksi heti. Asianomaiset keskustelevat keskenään asian läpi tai alaikäisten kohdalla mukana voivat olla myös huoltajat.
Puhumalla ratkaistaan ja oikaistaan syntyneitä väärinkäsityksiä ja ristiriitoja, tuodaan toisen tietoisuuteen se, että tämän käytös on esimerkiksi loukannut toista tai, että se ei ole ollut yhteisten pelisääntöjen mukaista sekä päästään yhteisymmärrykseen siitä, miten jatkossa toimitaan.
Keskustelemalla ja puuttumalla käytökseen heti, voidaan ehkäistä tapauksien paisuminen ja monimutkaistuminen isoksi ongelmaksi, jonka ratkaiseminen on myöhemmin hyvin raskasta ja vaikeaa. Ilman keskustelua ei epäasiallisesti käyttäytyvä useinkaan voi tietää, että hän on loukannut toista eikä voida päästä molempia osapuolia tyydyttävään tilanteeseen.
Aikuisella on vastuu puuttua
Aikuisten vastuuseen kuuluu malli asiallisesta käytöksestä sekä epäasiallisen käytöksen ja häirinnän kitkeminen, näihin tilanteisiin puuttuminen ja epäasiallisen käyttäytymisen rajojen asettaminen. Puuttumattomuus epäasialliseen käytökseen tulkitaan usein äänettömäksi hyväksymiseksi, vaikka se todellisuudessa olisikin neuvottomuutta tai pelkoa.
Lapsi tai nuori ei tiedä, missä sallitun toiminnan rajat kulkevat, eikä hän välttämättä uskalla vastustaa vieraan ihmisen auktoriteettia. Lapselta tai nuorelta ei siis voida edellyttää, että hän osaa tai uskaltaa kertoa esimerkiksi valmentajansa tai kanssaurheilijansa käyttäytymisen olevan loukkaavaa tai vastenmielistä. Hänen ei voida olettaa myöskään pystyvän puuttumaan itse epäasialliseen ja häiritsevään käyttäytymiseen. Aikuisella on vastuu puuttua epäasialliseen käytökseen, tukea tilanteiden selvittämistä sekä tapoja asioiden esiin tuomiseen.
● Opetetaan urheilijoille Et ole yksin -mallin mukainen toiminta (www.etoleyksin.fi)
Toimi näin, jos kohtaat tai havaitset häirintää
● Puutu häirintään ja kerro häiritsijälle, että hänen käytöksensä tuntuu ikävältä ja pyydä häntä lopettamaan.
● Poistu tilanteesta. Sinulla on lupa poistua tilanteesta halutessasi.
● Älä jätä kaveria yksin! Jos häirintä kohdistuu toiseen, auta häntä poistumaan tilanteesta.
● Kerro tilanteesta turvalliselle aikuiselle. Kerro mitä tapahtui ja keitä oli paikalla.
● Ota yhteyttä tarvittaessa Et ole yksin -palveluun.
Sovittelu
Kun asia ei ole ratkennut puheeksi ottamalla tai sitä ei ole mahdollista näin ratkaista, siirrytään sovitteluun. Sovittelussa asian ratkaisemiseen otetaan avuksi neutraali henkilö tai taho. Alaikäisten osapuolten huoltajat kutsutaan mukaan sovitteluun.
Sovittelu perustuu kuulluksi tulemiseen, keskusteluun ja yhteistyöhön ja sen tavoitteena on lisätä ymmärrystä toista kohtaan ja löytää kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Sovittelijan rooli on olla edistämässä keskustelua ja prosessia, ilman, että hän tekee ratkaisuja tai määrittelee sovittavia asioita. Osapuolet määrittelevät itse mitä ollaan ratkaisemassa ja miten asia ratkaistaan.
Sovittelijan tehtävä on varmistaa, että kaikkien osapuolten ääni pääsee kuuluviin. Prosessin aikana keskustellaan osapuolten kanssa erikseen sekä yhdessä ja prosessin lopuksi käydään yhdessä läpi saavutettu lopputulos sekä sovitaan asian seurannasta. Tärkeitä kysymyksiä sovittelun aikana on; mitä on tapahtunut, mitä tunteita ja seurauksia se on aiheuttanut, mitä tarvitset, että asiat olisivat taas hyvin, mistä asioista sovitaan ja miten halutaan, että jatkossa toimitaan.
Sovittelusta voi lukea lisää esimerkiksi Suomen Sovittelufoorumin sivustolta ja toimintamalleista Et ole yksin -palvelun materiaalipankista. Sovitteluun on tarvittaessa saatavilla apua Aseman Lapset -järjestöltä.
Jatkotoimenpiteet
Mikäli ongelma ei ole ratkaistavissa sovittelulla tai se ei siitä huolimatta ratkea tai tapaukseen liittyy selkeitä sääntöjen tai lakien rikkomuksia, edetään jatkotoimenpiteisiin. Seuran sisäisissä tapauksissa viime kädessä mukaan otetaan seuran ongelmanratkaisuryhmä (jäsenet: hallituksen puheenjohtaja, valmennuspäällikkö ja toimistopäällikkö).
Mikäli asiassa epäillään rikosta, edetään suoraan jatkotoimenpiteisiin ja ilmoitetaan tapaus poliisille tai lastensuojeluun, jolloin tapaus siirtyy virkavallan käsittelyyn. Rikos ja lastensuojelutapauksissa neuvoa voi pyytää suoraan poliisilta, oman kunnan lastensuojelulta tai rikosuhripäivystyksestä sekä Et ole yksin -palvelusta. Rikoksissa tapaus siirtyy virkavallan selvitettäväksi.
Malli epäasiallisen käytöksen käsittelyyn
Sovittelu erilaisissa tilanteissa, jos asia ei ratkea puheeksi ottamisella
Ohjeiden teossa käytetty materiaalina:
● Et ole yksin – sivusto
● Jääkiekkoliitto – Vastuullisuus jääkiekossa
● Epäasiallisen käytöksen ennaltaehkäisy ja siihen puuttuminen. Turvallisesti voimistelussa. Suomen Voimisteluliitto ry.
Tukea ja neuvoja seuran toimihenkilöille:
● Et ole yksin -palvelu
● Milloin ja miten tehdä rikosilmoitus: Jos on syytä epäillä rikosta, ota välittömästi yhteyttä poliisiin. Jos et ole varma onko syytä epäillä rikosta voit konsultoida poliisia asiassa.
● Neuvoja saat myös: Rikosuhripäivystys