Toimintakäsikirja

Päivitetty 23.5.2023

Karhu-Kissat ry:n toimintakäsikirja on luotu kuvaamaan seuran toimintaa mahdollisimman kattavasti. Toimintakäsikirja on luotu keväällä 2023, ja sitä on päivitetty yllä olevan muutoslokin mukaisesti. Toimintakäsikirjan on tarkoitus olla elävä dokumentti, joka kuvaa seuran ajantasaisia toimintamalleja. Toimintakäsikirja kertoo hyvin seuran kokonaisvaltaisen toiminnan, periaatteet, vision, seuratoiminnan kentällä ja toimistossa. Käsikirjasta löydät seuran tarjoamat mahdollisuudet sekä roolivastuut.

1. Yleistä seurasta

1.1. Seuran perustiedot

Seuran nimi: Karhu-Kissat ry

Y-tunnus: 1057977-3
perustamisvuosi: 1938
lajit: jääkiekko
harjoitushallit: ensisijaisesti Kaarela ja Pirkkola, satunnaisesti Paloheinä ja Malmi

laskutusosoite: x§
Verkkolaskutus Operaattori: Apix Messaging Oy (003723327487)
Verkkolaskuosoite: 003710579773 OVT-tunnus: 003710579773

seuran toimisto: Kaarelan jäähalli, Kaarelan raitti 2 00430 Helsinki

1.2. Toiminta-ajatus

Karhu-Kissat on helsinkiläinen, vuonna 1938 perustettu perinteikäs jääkiekon kilpaurheiluseura. Tänä päivänä keskitymme lasten ja nuorten kasvatustyöhön urheilullisin ja jääkiekkoilun periaattein. Karhu-Kissoissa on toimintaa kaikissa ikäkausiluokissa U8– U20, jotka muodostavat seuran pelaajapolun. Stadin hauskin ja suurin kiekkokoulu toimii vuosittain luistelun ja lajitaitojen ensimmäisenä opinahjona, joista siirrytään lajin pariin ikäkausijoukkueisiin. Joukkueemme osallistuvat Jääkiekkoliiton Leijonaliigaan sekä kilpasarjoihin. Lisäksi seurassamme toimii aikuisten sarjoissa miesten ja naisten joukkueet. Karhu-Kissoissa kiekkoilee kaikkiaan noin 500 lisenssipelaajaa.

Pelaajapolku on jaettu kolmeen eri vaiheeseen; lasten, nuorten ja kilpavaihe. Näille kullekin on kirjattu omat painopistealueet sekä ikäkauteen sidotut tavoitteet, jotka toimivat valmennuksen suunnittelun runkona. Pelaajapolussa tarkastellaan lasten ja nuorten kehitystä paitsi jääkiekkoilijana, myös urheilijana ja ihmisenä.

Seurassa pelaaville lapsille ja nuorille tarjoamme niin yksilö- kuin joukkuepelaamista kehittävää jääkiekkovalmennusta, oppeja urheilulliseen ja liikunnalliseen elämäntapaan sekä monenlaisia taitoja itsensä tuntemiseen, sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä yhdessä toimimiseen. Kunnianhimoisia pelaajiamme kannustamme tähtäämään jääkiekkoilijana korkealle. Yhtä lailla tavoitteenamme on sytyttää elinikäinen kipinä urheiluun ja liikuntaan sekä tarjota eväitä henkilökohtaiseen kasvuun.

1.3. Seuran ydintoiminta

Karhu-Kissojen ydintoimintaa on laji- ja oheisvalmennuksen järjestäminen seuran ikäkausijoukkueissa pelaaville lapsille ja nuorille. Joukkueet kilpailevat Jääkiekkoliiton järjestämissä sarjoissa, minkä lisäksi joukkueet voivat itse järjestää harjoitusotteluita ja turnauksia kutsumalla muita seuroja osallistumaan. Seura pyrkii myös lisäämään kiinnostusta tuomaritoimintaan järjestämällä esittelyjä sekä juniorituomarikoulutusta seuran U15-ikäluokan pelaajille.

1.4. Arvot, visio

Karhu-Kissojen arvot on päivitetty yhdessä seurassa pelaavien lasten ja nuorten kanssa. Sen, mikä on tärkeää heille, täytyy näkyä myös toiminnassamme.

Halu kehittyy
Me haluamme kehittyä. Se on yhteinen tahtotilamme, mikä näkyy niin joukkueiden toiminnassa, valmennuksessa, hallinnossa ja koko seuran tasolla. Haluamme olla seura, joka elää ja kehittyy ajan hengessä, omien jäsentensä rinnalla. Riemullisimman kehityksen näemme pelaajissamme, heidän kasvunaan niin henkisesti, joukkueen jäseninä kuin heidän yksilötaidossaan.

Hauskuus
Jääkiekko ja liikkuminen on kivaa. Nautimme pelaamisesta, treenaamisesta ja yhdessä tekemisestä kavereiden ja kaikkien joukkuetoimijoiden kanssa. Joukkuetoiminnan kautta rakennamme merkityksellisiä ystävyyssuhteita, jotka kantavat ja kannattelevat pitkälle aikuisuuteen, jopa läpi elämän.

Yhteishenki
Todellisen joukkueen tunnistaa yhteishengestään. Yhteisöllisyyttä rakennamme pukukopeissa, jäähallin käytävillä, katsomossa ja kahviossa. Yhteisöllisyys on meille valtava voimavara, sillä perinteisesti Karhu-Kissat on seura, jonne entiset seurapelaajat ja-toimijat löytävät tiensä aina takaisin. Tästä haluamme pitää kiinni.

Kunnioitus
Peli on toimintamme keskiössä ja jäsentemme suuri motivaattori. Kaikki haluavat pelata. Pelaamme reilusti ja sääntöjen mukaisesti. Kunnioitamme vastustajaa emmekä pelkää hävitä kohdatessamme paremman. Hyväksymme toinen toisemme sellaisena kuin he ovat. Noudatamme yhdessä sovittuja sääntöjä ja joukkueelle annettuja ohjeita.

Visio
Visionamme on olla toimintansa laadusta tunnettu jääkiekkoseura ja yhteisö, jonne on helppo tulla, mutta vaikea lähteä.

1.5. Seuran eettiset linjaukset

Noudatamme Jääkiekkoliiton Kunnioita peliä -ohjelmaa, Et ole yksin -palvelua sekä Olympiakomitean laatimia urheiluyhteisön Reilun Pelin ihanteita ja tavoitteita, joista muodostuu koko seuraa sitova eettinen ohjeisto ja vastuullisuustyön perusta. Se sisältää viisi pääperiaatetta:
• jokaisen tasavertainen mahdollisuus liikuntaan ja urheiluun
• vastuukasvatuksesta
• terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen
• rehellisyys ja oikeudenmukaisuus
• luonnon kunnioittaminen ja kestävään kehitykseen pyrkiminen

Seurasäännöissä edellytetään myös urheilun ja liikunnan eettisten periaatteiden noudattamista, ja esimerkit periaatteiden rikkomisesta löytyvät seurasäännöistä.

Karhu-Kissojen oma eettinen ohjeistus ja siihen sisältyvä puuttumisen mallit, Eettiset ohjeet Karhu-Kissat; Epäasiallisen käytöksen ennaltaehkäisy ja siihen puuttuminen, löytyy verkkosivustolta omalta sivultaan. Ohjeistusta laadittaessa on tarkasteltu myös Olympiakomitean urheiluyhteisön vastuullisuusohjelman periaatteita.

2. Seuran strategia

Tavoitteenamme on sytyttää elinikäinen kipinä urheiluun ja liikuntaan sekä tarjota eväitä terveisiin elämäntapoihin ja henkilökohtaiseen kasvuun. Nuori saa Karhu-Kissoilta eväiksi matkalle: kilpailullisuutta, sosiaalisuutta, voittamisen taitoa ja ymmärtämistä, häviämisen opetuksen, nöyryyttä työntekoon, opettamisen jakamista, hyvää ja turvallista kasvualustaa, pitkäjänteisyyttä, kurinalaisuutta ja elämänikäisiä kavereita eli verkostoa tulevaisuuden haasteisiin.

Kunnianhimoisia pelaajiamme kannustamme tähtäämään jääkiekkoilijana korkealle kohti omia tavoitteitaan. Kautta aikain seuran pelaajia on noussut kansalliselle pääsarjatasolle, eri ikäkausimaajoukkueisiin ja jopa aina MM-kisakoneeseen asti.

Tarjoamme pelaajillemme turvallisen kasvuympäristön vahvassa yhteisössä, yksilötaitoja ja joukkuepelaamista kehittävää jääkiekkovalmennusta, oppeja urheilulliseen ja liikunnalliseen elämäntapaan sekä monenlaisia taitoja itsensä tuntemiseen, sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä yhdessä toimimiseen.

Toiminnan ja joukkueiden arjessa näkyy pelaajan paras; kehittyminen, hauskuus, yhteishenki ja kunnioitus, jotka ovat samalla seurassa urheilevien lasten ja nuorten määrittämät arvot.

Lisäksi palkatun henkilöstön ja hallituksen toiminnan keskiössä on joukkueiden tuki. Seuran kantava voima ovat lukuisat vapaaehtoiset, jotka työskentelevät joukkueissa pelaajien valmentajina, huoltajina ja joukkueenjohtajina. Joukkueiden tuki ilmenee muun muassa palkatun henkilöstön työtehtävien sekä ajantasaisten seuramateriaalien, toimintamallien ja seuralta saadun ohjauksen kautta.

Karhu-Kissat on yhteisö, johon on helppo tulla, mutta josta on vaikea lähteä. Haluamme luoda ja ylläpitää yhteisöllistä, välitöntä, avointa ja keskustelevaa seurakulttuuria.

2.1. Strategian määrällisiä tavoitteita

Karhu-Kissojen toiminta kattaa koko pelaajapolun kiekkokoulusta U20-ikäluokkaan. Stadin suurin ja hauskin kiekkokoulu innostaa lajin pariin, aloittavaan U8-joukkueeseen saamme riittävän ison (vähintään 30 pelaajaa) joukon oikean ikäisiä lapsia aloittamaan omaa jääkiekkopolkuaan.

Nuorten vaiheessa tarinamme ja tekemisemme taso on pääkaupunkiseudun parhaimmistoa. Olemmehoukutteleva vaihtoehto muista seuroista irtoaville pelaajille. Tavoittelemamme pelaajamäärä riittää vähintään kahteen joukkueeseen, jotka pelaavat pääkaupunkiseudun sarjoissa ikäluokkansa kärkitasolla (AAA ja AA).

Suurten ikäluokkien U11-U15 ansiosta pyrimme siihen, että kilpavaiheen U16-U20-joukkueissa on mahdollisimman paljon seuraan sitoutuneita, omia kasvatteja. Muualta seuraan hakeutuvat tai try outien kautta pyrkivät pelaajat voivat vahvistaa joukkuetta, mutta samantasoisten pelaajien kohdalla Karhu-Kissojen oma kasvatti on aina etusijalla.

3. Seuran säännöt ja dokumentit

Seuran keskeisimpinä ohjeistuksina ja toiminnan ohjauksen materiaaleina toimivat:

Yhdistyssäännöt
Patentti- ja rekisterihallituksessa rekisteröidyt Karhu-Kissojen viralliset yhdistyssäännöt määrittävät seuran toiminnan ja sen tarkoituksen.

Seurasäännöt
Seurasäännöissä kuvataan toimintakausi ja sen keskeiset käytännöt sekä annetaan pelaajalle ja tämän vanhemmille ohjeet seurassa toimimiseen. Sitoutuminen joukkueen toimintaan ja pelaajasiirtokäytäntöihin hyväksytetään kaikilla pelaajien vanhemmilla kauden aluksi.

Toimintakäsikirja
Seura-arjen periaatteet löytyvät joukkueenjohtajien kanssa yhteistyönä laaditusta toimintakäsikirjasta. Toimintakäsikirjan keskeisimpänä tehtävänä on määrittää seuran keskeiset toimintamallit joukkueiden toiminnan tueksi. Samalla se tekee seuran toiminnasta läpinäkyvää pelaajien ja heidän perheiden suuntaan.

Eettiset ohjeet
Meidän tulee toimia eettisesti kaikessa tekemisessämme lasten, vanhempien ja toimihenkilöiden kesken sekä myös ulkoisten kumppaneidemme kanssa. Seuran eettiset ohjeet perustuvat arvoihimme, Jääkiekkoliiton Kunnioita peliä -ohjelmaan, Et ole yksin -palveluun sekä Olympiakomitean laatimiin urheiluyhteisön Reilun Pelin ihanteisiin ja tavoitteisiin. Ohjeiden tehtävä on opastaa meitä toimimaan oikein ja tekemään oikeita päätöksiä arjessamme.

Valmennuspolku
Haluamme vaalia seuran valmennuksellista osaamista ja sitä, että myös valmentajamme viihtyvät Karhu-Kissoissa mahdollisimman pitkään saaden sekä tukea valmentajan arkeen että itseä kehittävää koulutusta. Valmennuksen 1. tason koulutuksista vastaa seuran henkilöstö yhteistyössä muiden seurojen ja aluevalmentajan kanssa. Jatkokoulutuksissa on mahdollisuus hyödyntää Jääkiekkoliiton koulutuksia NVK, JVK ja VAT, jotka kuitenkin edellyttävät aina myös taloudellista harkintaa.

Valmentajan käsikirja
Seuran henkilöstö laatii erityisesti valmentajien käyttöön soveltuvan käsikirjan, jossa avataan muun muassa seuran valmennusperiaatteita, kuvataan toimintamalleja ja valmennuksen käyttöön olevia työkaluja.

Pelaajapolku
Pelaajapolun kautta hahmotamme joukkueiden ja pelaajien kehitystä ja kehittämistä. Kauden alkaessa pelaajapolun kautta tarkastellaan ikäkausijoukkueiden kehitys- ja kasvutavoitteita ja laaditaan joukkueen kausisuunnitelma. Kauden päätyttyä onnistumista arvioidaan myös pelaajapolkuun ja tehtyyn kausisuunnitelmaan peilaten.

Talousohje
Seuran taloudenhoitaja laatii joukkueiden käyttöön talousohjeen, jossa määritetään keskeisimmät joukkueiden taloudenhoidon periaatteet ja aikataulut.

Budjettipohja
Budjettipohja palvelee erityisesti joukkueenjohtajia uuden jääkiekkokauden budjetin suunnittelussa ja kauden aikana budjetin seuraamisessa. Budjettipohjan käyttö on avuksi myös taloudenhoitajalle helpottaen joukkueiden taloustilanteen seurantaa.

4. Seuran talous

4.1. Tulojen ja menojen muodostuminen

Yhdistysmuotoisen toiminnan ei ole tarkoitus tuottaa voittoa ja siksi kaikki toiminta ja resurssit Karhu-Kissoissa kohdistuvat jäsenistön hyvinvointiin ja heidän etujen ajamiseen. Seuran tulot koostuvat suurimmalta osin joukkueilta kerättävästä toimintamaksusta. Toimintamme luonteen ja kohderyhmän perusteella haemme vuosittaista tukea Helsingin kaupungilta ja lisäksi määritettyjen kriteerien perusteella satunnaisesti tukea jakavat erilaiset muut tahot, kuten esimerkiksi Jääkiekkoliitto.

Seuran suurimpia kulueriä ovat henkilöstökulut ja toimistokäytäntöjen ylläpitoon liittyvät maksut. Kaikki seuran hankinnat tapahtuvat harkitusti ja perustellusti sekä niihin pyritään löytämään ulkopuolisia sponsoritahoja. Taloudenhoitajan tehtävä on seurata aktiivisesti seuran tasetta ja maksuliikennettä.

4.2. Toiminnan hinnoittelu

Joukkueiden suorittama, kuukausittainen toimintamaksu määräytyy joukkueen ikäluokan mukaan siten, että toimintamaksu kasvaa muun muassa joukkueen aktiviteettien, maksuliikenteen ja seuran palkatun henkilöstön käytön kasvaessa.

Seuran taloudenhoitaja valmistelee joukkueiden toimintamaksutaulukon kattamaan seuratoiminnan vuosittaiset kustannukset. Toimintamaksujen suuruus vahvistetaan seuran vuosikokouksessa.

Toimintamaksu kattaa joukkueille seuran henkilöstön työtehtävät, henkilöstön tuen kausisuunnitelmien laadinnassa sekä kausisuunnitelman seurannan, seuran tarjoamat koulutukset, joukkuetoiminnan tukimateriaalit ja työkalut, jatkuvan mentoroinnin sovitun aikataulun mukaisesti, seuran erikoisjäät ikäluokissa U10-U14, tuen oheisharjoituspaikkojen kartoittamisessa ja varauksissa, joukkueiden varuste- ja huoltokopit jäähalleilla, huollon EA-koulutuksen, klubihuoneen ja kuntosalin Kaarelan jäähallilla, ikäluokkien U8, U16-U20 pelipaidat.

4.3. Taloudenhoito ja-seurantajärjestelmä

Karhu-Kissat käyttää taloushallintoon Procountor-ohjelmistoa. Joukkueiden talousseuranta tapahtuu Procountorin kirjanpitoraporttien kautta. Tunnukset Procountoriin toimittaa seuran taloudenhoitaja. Näillä tunnuksilla joukkueenjohtaja, valmentaja tai muu Karhu-Kissat ry:n joukkueelta korvaukseen oikeutettu voi tehdä laskun seuran Procountor-järjestelmään. Tyypillisesti näillä laskuilla maksetaan esimerkiksi joukkueen kuluja ja valmentajien ja vapaaehtoistoimijoiden matkalaskuja.

Seuran taloudenhoitaja järjestää vuosittain tai tarvittaessa ohjelmiston käyttökoulutusta. Procountor-ohjelmiston ohjeet: https://procountor.finago.com/hc/fi

4.3.1. Talousohje

Taloudenhoitajan laatima talousohje ottaa kantaa muun muassa kausimaksujen veloituksen aikatauluihin ja käytäntöihin rästimaksujen kohdalla. Talousohje on oma, erillinen dokumenttinsa, joka löytyy seuran materiaalipankista.

4.4. Valmentajien ja toimihenkilöiden kulukorvaukset

Valmentajien ja toimihenkilöiden sopimuksissa määritetään kaudelta maksettavat kulukorvaukset. Valmentajien rekrytoinneista ja sopimuksista vastaa toiminnanjohtaja muun henkilöstön kanssa yhteistyössä sekä joukkueen toimintaan läheisesti liittyviä muita osapuolia (kuten joukkueenjohtaja) kuullen. Korvauksen suuruuteen vaikuttavat mm. joukkueen ikäluokka, sarjataso, toimihenkilön aiempi kokemus ja koulutus.

Kulukorvaukset maksetaan toimihenkilön laatimaa matka- tai kulukorvauslaskua vasten.

4.6. Pelaajien taloudellinen tukeminen

Seura välittää kaikille jäsenilleen tietoa mahdollisuuksista hakea taloudellista tukea pelaajan harrastamisen kustannuksiin. Tukea jakavat esimerkiksi Jääkiekkoliitto ja Sinebrykoffin säätiö. Seuran kautta toteutettavien hakujen kohdalla noudatetaan aina anonymiteettiä ja ehdotonta luottamuksellisuutta.

Lisäksi on olemassa tahoja ja järjestöjä, joilta on mahdollista tukea saada. Tukea haetaan aina kunkin tahon antamien ohjeiden mukaisesti ja tuen hakijana toimii pelaajan perhe tai huoltaja. Tukijärjestöjä ja niiden yhteystietoja on listattu Joukkueenjohtajan oppaassa.

5. Organisaatio ja tehtävät

5.1. Hallitus ja sen työskentely

Karhu-Kissat ry:n hallituksen jäsenet valitaan vuosikokouksessa, joka pidetään kesäkuussa.
Seuran hallitus:
● Toimii seuran ylimpänä toimeenpanevana ja valvovana elimenä
● On vastuussa seuran toiminnasta lakien ja asetusten mukaisesti
● Suunnittelee ja kehittää seuran kokonaistoimintaa
● Hallituksen toimintaa johtaa puheenjohtaja

Hallituksen tehtävä on hoitaa seuran asioita lakien, sääntöjen sekä vuosikokouksen päätösten mukaisesti. Hallituksen tehtävinä ovat mm. organisaation yleisjohtaminen, varainhankinta, strategian suunnittelu ja toteutuksen ohjaus, henkilöstöhallinto sekä sidosryhmäsuhteiden hoito.

Hallitus luo seuran strategian ja tavoitteet, seuraa sekä tarvittaessa tekee muutoksia tavoitteiden saavuttamiseksi. Hallituksen toukokuun kokouksessa tarkistetaan edellisen kilpailukauden tavoitteiden toteutuminen ja tehdään mahdolliset korjaavat toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi seuraavalle kaudelle. Käytössä oleva malli varmistaa, että hallituksen asettamat tavoitteet ovat vuosikokouksessa kaikkien arvioitavissa. Seuran hallituksesta ja sen määrittämisestä löytyy tietoa myös yhdistyssäännöistä. Hallituksen kokoukset kaudella 2024-25 pidetään:

Ehdotetut päivämäärät
13.8.2024 klo 17.30; toimintasuunnitelma 24-25 ja kauden kehityshankkeet
15.10.2024 klo 17.30; OKM-tuki
10.12.2024 klo 17.30; valmentajavalinnat
11.2.2025 klo 17
8.4.2025 klo 17; palautekyselyiden tulokset
27.5.2025 klo 17; vuosikokouksen valmistelua; tilinpäätös, toimintakertomus

5.1.1. Puheenjohtaja

Seuran puheenjohtajan tehtävinä ovat mm. seuran yleisjohtaminen, varainhankinta, ulkoinen ja sisäinen viestintä, strategian suunnittelu ja toteutus sekä sidosryhmäsuhteiden hoito. Puheenjohtaja hoitaa ja organisoi henkilöstöhallinnon yhdessä toiminnanjohtajan kanssa.

5.1.2. Sihteeri

● osallistuu kokousten valmisteluun: laatii mm. kokouskutsut yhdessä puheenjohtajan kanssa sekä hoitaa kokousjärjestelyt
● huolehtii kokousten osanottajalistasta
● avustaa puheenjohtajaa kokouksessa: kirjaa puheenvuoropyynnöt, kirjaa tehdyt ehdotukset ja kannatukset ym.
● kirjoittaa kokouksen pöytäkirjat
● kirjoittaa hallituksen laatimat toimintasuunnitelma- ja toimintakertomusluonnokset ja kirjoittaa ne lopulliseen muotoon hyväksymisen jälkeen.

5.1.3. Taloudenhoitaja

Seuran taloudenhoitaja on vastuussa seuran taloudesta. Joukkueet toimittavat tilinpäätöksen taloudenhoitajalle kauden päätyttyä. Seuran taloudenhoitaja auttaa budjetin rakentamisessa ja opastaa joukkueita sen taloudellisissa asioissa.

5.1.4. Hallituksen jäsenten tehtävänjako

Hallitus pyrkii jakamaan jokaiselle jäsenelle sopivan vastuualueen. 2024-25 hallituksen kokoonpano ja vastuualueet:

Jäsen Hanna-Kaisa Waittinen Sami Koivisto Jari Oksman Satu Suomalainen Simo Nieminen Kari Tarvainen Vastuualue Puheenjohtaja, hallinto, viestintä, seuran kehitystyö, sidosryhmäyhteistyö Sihteeri, joukkueenjohtajayhteistyö Taloudenhoitaja, talouskoulutukset, laskutus Henkilöstö- ja sopimusasiat Seuratuotteet Seurasopimukset, sponsorointi, yhteistyömallit Varajäsenet: Antti Lassinharju Riku Ruuskanen

Jäsen
Hanna-Kaisa Waittinen, puheenjohtaja, hallinto, viestintä, seuran kehitystyö, sidosryhmäsuhteet

Sami Koivisto, sihteeri, joukkueenjohtajayhteistyö
Jari Oksman, taloudenhoitaja, talouskoulutus, laskutus
Satu Suomalainen, henkilöstö- ja sopimusasiat
Simo Nieminen, seuratuotteet
Kari Tarvainen, sponsorointi, yhteistyömallit

Varajäsenet: Antti Lassinharju, Riku Ruuskanen

5.2. Henkilöstö

Karhu-Kissojen vakituiset työntekijät vastaavat seuran operatiivisesta toiminnasta; valmennuksesta ja toimistotehtävistä. Henkilöstön keskeinen tehtävä on toimia niin joukkueiden kuin valmentajien työn tukena ja mahdollistajina. Työntekijöiden esihenkilönä toimii toiminnanjohtaja.

Toimistotehtäviin lukeutuvat erilaiset toimistorutiinit, pelaajasiirrot, seuran jäänjako ja osallistuminen jäänjakotoimikuntaan. Henkilöstö tukee joukkueita näiden päivittäisissä tehtävissä, seuraa joukkueiden budjetteja, huolehtii tiedon ja ohjeiden välittämisestä joukkueiden käyttöön ja tarpeisiin. Henkilöstö laatii myös vuotuisen vuosikellon, josta ilmenee seuran tulevat tapahtumat ja aikataulut.

Valmennuksen osalta henkilöstö vastaa valmentajien rekrytoinnista, heidän tuestaan ja koulutuksestaan. Henkilöstö tukee seuran kaikkien ikäluokkien valmennusta joukkueiden kanssa sovitulla tavalla, vastaa kiekkokoulun ja leirien toiminnasta ja valmennuksesta. Henkilöstö laatii seuran valmennuslinjan, josta muodostuvat pelaaja- ja valmentajapolut. Yhdessä joukkueiden valmennuksen kanssa henkilöstö huolehtii polkujen toteutumisesta sekä valmennuksellisten tavoitteiden asettamisesta, kausisuunnitelmien laadinnasta sekä vastaa joukkueiden toiminnan ja tavoitteiden seurannasta.

Henkilöstön tehtävänä on myös huolehtia, että toimihenkilöiden tehtävien toteuttamiseksi ja tueksi on saatavilla oikeanlaista, ajantasaista ja päivitettyä materiaalia, tarvittavia apuvälineitä ja työkaluja.

Vakituisen henkilöstön lisäksi seura voi hankkia joukkueiden ja valmennustoiminnan tueksi palveluja seuran ulkopuolisilta toimijoilta. Ostopalveluita käytetään taloustilanten salliessa tunti- tai projektiperustaisesti, harkitusti ja tarpeen mukaan.

5.3. Seuran toimihenkilöt

5.3.1. Joukkueenjohtaja

Joukkue valitsee joukkueenjohtajan. Joukkueenjohtajia voi olla myös useampi, jolloin joukkueet sopivat heidän keskinäisestä tehtävien jaosta. Joukkueenjohtajan tehtäviä ovat:
● Toimii yhdyssiteenä joukkueen ja seuran, pelaajien, vanhempien ja valmentajien välillä. Toiminnallaan hän tukee valmentajien työrauhaa.
● Ylläpitää My Club järjestelmän jäsenrekisteriä.
● Laatii yhdessä muun johtoryhmän kanssa joukkueen toiminta- ja taloussuunnitelman.
● Vastaa yhdessä muiden toimihenkilöiden kanssa toiminta- ja taloussuunnitelman toteutumisesta.
● Vastaa joukkueen varojen käytöstä ja varainhankinnasta.
● Huolehtii, että pelaajat ja toimihenkilöt ovat hoitaneet lisenssit kuntoon. (maksut seuran ohjeiden mukaisesti)
● Vastaa tiedottamisesta, sekä siitä, että kaikki toimihenkilöt, pelaajat ja vanhemmat saavat kaikki tarvitsemansa tiedotteet ajoissa.
● Toimii matkanjohtajana ottelu-, turnaus- ja harjoitusmatkoilla.
● Järjestää matkojen kuljetukset, ateriat, välipalat ja mahdolliset majoitukset yhteistyössä huollon kanssa.
● Kurinpitovelvollisuus yhdessä joukkueen muun johtoryhmän kanssa.
● Ottelujärjestelyt yhdessä toimitsijavastaavan kanssa.
● Läsnäolovelvollisuus kotiotteluissa aina (pelaaja-aitiossa vain valmentajan suostumuksella).
● Vanhempainkokouksien järjestäminen ja päätösten kirjaaminen.
● Joukkueen nettisivun päivittäminen

Joukkueenjohtajan kummi/mentori
Kun seurassa aloittaa uusi joukkueenjohtaja, pyrkii seura nimittämään tälle kummijojon joka auttaa tehtäviin perehdyttämisessä. Kummijojoa voi kysyä hallituksen jojoyhteistyöstä vastaavalta jäseneltä.

5.3.2. Huoltaja

● Vastaa joukkueelle annetuista seuran varusteista, niiden tarkoituksen mukaisesta kierrätyksestä, jaosta ja kunnossapidosta sekä pitää varustekirjanpitoa seuran varusteista.
● Huolehtii pelipaidoista sekä harjoituspaidoista kauden aikana/kauden päätteeksi.
● Huolehtii joukkueen ensiaputarvikkeiden valmiudesta ja saatavilla olosta sekä ylläpidosta.
● Huolehtii luistimien teroittamisesta ja joukkueen varusteiden sopivuudesta.
● Toimii yhteistyössä seuran toiminnanjohtajan ja joukkueen johtoryhmän kanssa pelivarusteiden ja tarvikkeiden täydennyksestä ja kierrätyksestä.
● Kuuluu joukkueen johtoryhmään (kurinpitovelvollisuus).
● Huolehtii ensiavusta harjoituksissa ja otteluissa.

Ensiapukoulutus

Seura järjestää mahdollisuuksien mukaan yhteisen urheiluun ja huollon tehtäviin painottuvan ensiapukoulutuksen kerran kaudessa.

5.3.3. Valmentaja, Valmennustiimi

Valmennus vastaa, järjestää ja huolehtii joukkueen urheilutoiminnasta, peliohjauksesta, mahdollisista testeistä, oheisvalmennuksesta sekä tukee ja ohjaa pelaajien urheilullisia elämäntapoja. Joukkueen valmennus koostuu vastuuvalmentajasta sekä hänen tiimissään toimivista valmentajista. Joukkueen kausisuunnitelma laaditaan yhdessä seuran henkilöstön kanssa ja se toimii joukkueen valmennuksen ja urheilutoiminnan ohjenuorana.

Valmentajilla on mahdollisuus kehittää omaa valmentajuuttaan säännöllisessä sparrauksessa tai seuran tarjoamien koulutusten kautta.

5.4. Rekrytointi

Seuran valmentajarekrytoinnista ja valmennussopimusten laatimisesta vastaa seuran henkilöstö.

6. Seuraorganisaation toiminta

6.1. Seuran toimintaan vaikuttavat lait, asetukset ja määräykset

6.1.1. Jääkiekkoliiton ohjeet ja säännöt

Muun muassa kilpailutoiminnan ja pelaajasiirtojen osalta noudatamme Suomen Jääkiekkoliiton asettamia sääntöjä ja ohjeita. Jääkiekkoliitto päättää yhdessä jäsenseurojensa kanssa sarjatoiminnan säännöistä. Säännöt eivät ole lakitekstiä, vaan jääkiekkopeliä pelaavien yhdessä tekemiä sopimuksia. Juniorikiekkosäännöillä on tarkoitus varmistaa oikeudenmukainen kohtelu ja se, että lapsella on mahdollisuus jääkiekkopelin oppimiseen.

Jääkiekkoliiton säännöistä yleisesti https://www.finhockey.fi/index.php/seuralle/saeaennoet
Jääkiekon kilpailusäännöt https://www.finhockey.fi/index.php/component/k2/item/137-kilpailusaannot Seurasiirrot ja edustusoikeus https://www.finhockey.fi/index.php/seuralle/seurasiirrot

6.1.2. Antidoping

Seura ja sen jäsen sitoutuu noudattamaan kulloinkin voimassa olevaa Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n vahvistamaa antidopingsäännöstöä ja Kansainvälisen lajiliiton antidopingsäännöstöä sekä Kansainvälisen Olympiakomitean antidopingsäännöstöjä.

6.1.3. Muita seuratoimintaan vaikuttavia lakeja

Seuran toimintaan vaikuttavia ja säätäviä lakeja ovat muun muassa:
Yhdistyslaki https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503
Työsopimuslaki https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055 Ennakkoperintälaki https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961118
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslaki https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325
Kokoontumislaki https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990530

6.2. Vuosikello

6.3. Seuran sääntömääräiset kokoukset ja niistä tiedottaminen

Seuran varsinaisesta ja ylimääräisistä kokouksista on säädetty yhdistyssäännöissä.

Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää hallitus. Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen seuran kokoukseen on toimitettava jäsenille sähköisesti vähintään 14 päivää ennen kokousta.

Yhdistyssäännöissä kerrotaan myös seuran vuosikokouksessa käsiteltävistä ja päätettävistä asioista.

6.4. Jäsenistön oikeudet ja velvollisuudet

Seuran jäsenyydestä, oikeuksista ja velvollisuuksista on säädetty seuran yhdistyssäännöissä.

Seuran varsinaiseksi jäseneksi voi hallitus hyväksyä henkilön, joka sitoutuu noudattamaan seuran sääntöjä ja päätöksiä sekä yhdistyslakia. Lisäksi hallitus voi kokouksessaan kutsua kunniajäseneksi henkilön, joka on merkittävästi edistänyt seuran toimintaa.

6.5. Yhteisöllisyyden kehittäminen seurassa

Yhteisöllisyys on seuran tärkeä voimavara, joka muodostuu vuorovaikutuksesta, yhdessä olemisesta ja tekemisestä, henkilökohtaisesti merkittävistä suhteista, luottamuksesta ja yhteenkuuluvuudesta.

6.5.1. Sidosryhmätyöskentely

Joukkueet
Yksittäiset pelaajat ja joukkueet muodostavat toiminnan ytimen. Kaikki seuran toiminta tähtää joukkueiden ja sen yksilöiden kehittämiseen. Karhu-Kissojen tavoitteena on kasvattaa lapset ja nuoret elämänmyönteisiksi, itseensä luottaviksi ja terveen minäkuvan omaaviksi nuoriksi aikuisiksi. Jääkiekko antaa lapsille hyvät eväät toimia erilaisten ihmisten kanssa vaihtelevissa olosuhteissa. Tavoitteena on, että pelaajat osaavat ottaa huomioon myös muut kanssaihmiset ja toimia ryhmässä luontevasti ja rakentavasti.

Toimihenkilöt
Vapaaehtoistoiminta on suomalaisen kansalaistoiminnan ydintä. Myös Karhu-Kissoissa toimihenkilöt ovat keskeisiä tekijöitä, sillä he mahdollistavat seuran ja joukkueiden toiminnan ja arjen. Vapaaehtoiset toimihenkilöt ovat seuran aarre ja voimavara. Innokkaat vapaaehtoiset näkyvät, kuuluvat ja vaikuttavat.

Parhaimmillaan toimihenkilö-tehtävät tuovat vapaaehtoisille merkityksellisyyttä, vastapainoa arjen työlle, uusia taitoja, laajan verkoston ja ystäväpiirin.

Toimihenkilöiden ja henkilöstön työn tulee toimia hyvässä harmoniassa, toisiaan täydentäen, sillä molempia tarvitaan.

Henkilöstö
Seuran työntekijät toimivat linkkinä useimpiin sidosryhmiin. Heidän sidosryhmiin liittyvä työnsä voi olla selkeiden toimintamallien luomista, joukkueiden ja valmennuksen työn arjen tukea, yhteistyötä ulkoisten tahojen kanssa, vanhempainkokouksiin osallistumista tai pelaajien kannustamista ja tutustumista seuran taitojäillä tai joukkueiden harjoitusten yhteydessä.

Vanhemmat
Vanhemmat ovat merkittävä osa Karhu-Kissojen yhteisöä niin toimihenkilötehtävissä kuin pelaajien ja joukkueiden taustavoimina. Vanhemmat kannustavat omia pelaajiaan joukkuehengen ja seuran arvojen mukaiseen toimintaan sekä sitoutuvat pelaajien tavoin joukkueen sääntöihin.

Vanhempia tarvitaan myös pelitapahtumien toimitsijoina ja joukkueen varainkeruun tai sponsoroinnin mahdollistajina. Myös muutoin vanhemmilla on mahdollisuus tarjota omaa osaamistaan joukkueen tai seuran eduksi.

Yhteistyökumppanit
Seura pyrkii löytämään toimintaansa sopivia yhteistyökumppaneita ja laatimaan sellaisia yhteistyösopimuksia, jotka tukevat toimintaa, joukkueiden arkea tai pelaajien etua. Karhu-Kissat ry on tehnyt seuratason sopimukset seuraavien toimijoiden kanssa:

Karren Oy – Seuratuotteiden toimittaja; seuratekstiilit ja fanituotteet, Simo Nieminen Terveystalo – Terveyspalveluiden tuottaja
Ventoniemi Oy – Joukkueiden bussikuljetukset, Matti Pirnes
Hockey Base – Pelaajien varusteet ja jääkiekkotuotteet, Simo Nieminen
seurakuvaus, Joukkuekuvauksista sopiminen ja sen aikataulutus, Matti Pirnes

Sponsorit
Seura kannustaa yrityksiä yhteiskuntavastuuseen lasten ja nuorten urheilun tukemiseksi. Seuralle pienikin tuki on merkittävää.

Seurasponsoreiden lisäksi joukkueilla on mahdollisuus hankkia omia, joukkuekohtaisia sponsoreita erilaisilla yhteistyömuodoilla, kuten pelipaitamainosten myynnillä.

Palveluntarjoajat
Seura käyttää toiminnassaan erilaisten palvelutarjoajien luomia alustoja tai muita palveluita. Toimimme vastuullisesti ja luotettavasti myös asiakkaan roolissa.

Media
Viestimme meille tärkeistä, toimintaamme ja arvoihimme liittyvistä asioista myös median suuntaan. Yhteistyössä tuomme esiin seuralle tärkeitä ja merkityksellisiä asioita, kuten seuratoiminnan välttämättömyys suomalaiselle liikunnalle ja urheilulle, vapaaehtoistyön vaikutus ja arvo, liikunnallisen kasvatuksen merkitys kansanterveydelle ja suomalaisten liikkumattomuudelle.

6.7. Viestintä

Verkkosivusto
Karhu-Kissojen julkinen viestintäkanava on seuran verkkosivusto www.karhu-kissat.fi, jonne päivitetään ajantasaisia uutisia ja seurakuulumisia myös yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien saataville. Verkkosivustolta löytyy myös joukkueiden omat sivut, joita joukkueenjohtajat ylläpitävät. Joukkuesivuilta löytyvät muun muassa joukkueiden yhteystiedot ja tapahtumat.

MyClub
Karhu-Kissojen toiminnanohjausjärjestelmä on MyClub. MyClubin kautta hoidetaan joukkueiden laskutus, tiedotus ja tapahtumiin ilmoittautuminen. Ilmoittautuessasi ikäkausijoukkueeseen, saat joukkueenjohtajalta MyClub-aktivoitumislinkin. Järjestelmässä käsitellään seuran jäsenten, toimihenkilöiden sekä henkilöstön henkilötietoja tietosuojaselosteessa kuvattujen käytäntöjen mukaisesti. Tietosuojaseloste on julkaistu MyClubin pääsivulla.

Vanhempainillat
Vapaamuotoisemmasta joukkueiden ja pelaajien vanhempien viestinnästä sovitaan joukkueiden vanhempainilloissa. Joukkueiden vanhempainillat järjestetään kauden alussa ja päättyessä, sekä joukkueen oman harkinnan mukaan tilanteissa, joissa yhteinen kokoontuminen on selkein tapa tiedottaa ja keskustella joukkueen yhteisestä asiasta.

WhatsApp
Tyypillisesti joukkueilla on käytössään myös omat WhatsApp-kanavat nopeaa tiedotusta ja reagointia vaativiin asioihin. Virallinen tiedotus on hoidetaan MyClubissa kautta, sillä kaikki vanhemmat eivät välttämättä ole tavoitettavissa WhatsAppin kautta.

Kausijulkaisu, Kissankäpälä
Seuran painettu, vuodesta 1950 ilmestynyt kausijulkaisu Kissankäpälä julkaistaan vuosittain syyskaudella. Julkaisu sisältää joukkueiden esittelyt kuvineen sekä mahdollisesti ajankohtaisia artikkeleita seuran toiminnasta. Kausijulkaisu on maksuton ja sitä jaetaan Kaarelan jäähallilla. Joukkueilla on mahdollisuus tehdä varainhankintaa myymällä julkaisuun mainospaikkoja määritetyn hinnaston mukaisesti. Tuotot jäävät kokonaisuudessaan joukkueelle.

Sosiaalinen media
Sosiaalisessa mediassa Karhu-Kissat toimii seurana Instagramissa ja Facebookissa. Myös joukkueet voivat sopia omien sosiaalisen median perustamisesta ja ylläpidosta. Monilla seuranikäkausijoukkueilla on omat sometilinsä erityisesti Instagramissa, mitä kautta voi seurata eri joukkueiden tunnelmia ja päivityksiä heidän omista tapahtumistaan.

6.7.1. Seuran somesäännöt

● Seuran käytössä olevat sosiaalisen median palvelut ovat Facebook ja Instagram.
● Joukkueet voivat perustaa omia tilejään sosiaalisen median palveluihin
● Seuran jäseniä kannustetaan jakamaan kuvia, videoita ja fiiliksiä seuran toiminnasta hashtageilla #karhukissat #stadinvanhinkasvattaa ja #respectallfearnone
● Joukkueentunnuksista vastaa aina viime kädessä joukkueen sen hetkinen joukkueenjohtaja, joka vastaa tilin sisällöstä, tietoturvasta ja käyttöoikeuksien jakamisesta
● Alle 18-vuotiaiden vanhempia tiedotetaan tunnusten luomisesta etukäteen.
● Ryhmä sopii näiden ohjeiden lisäksi omat pelisääntönsä sosiaalisen median käytöstä.
● Pidetään mielessä se, että kaikki, mitä nettiin laitetaan, pysyy siellä.
● Kriisitilanteissa korjataan virheellinen tieto, pahoitellaan tapahtunutta ja otetaan tarvittaessa yhteys viestinnästä vastaavaan hallituksen jäseneen.
● Edustetaan Karhu-Kissoja myös somessa arvojemme mukaisesti, positiivisesti ja hyvin käyttäytyen.
● Nämä ohjeet koskevat kaikkia sosiaalisen median kanavia, joissa esiinnytään seuran ja ryhmän nimellä.

6.7.2. Brändiviestit

#stadinvanhinkasvattaa
Karhu-Kissat on stadin vanhin jääkiekon kasvattajaseura. Vaalimme seuran henkeä ja perinteitä. Tavoitteenamme on sytyttää elinikäinen kipinä liikuntaan ja urheiluun sekä tarjota eväitä terveisiin elämäntapoihin ja henkilökohtaiseen kasvuun. Tarjoamme pelaajillemme turvallisen kasvuympäristön vahvassa yhteisössä. Toimintamme on myös ennaltaehkäisevää työtä suomalaisten kroonistuneeseen kansantautiin, liikkumattomuuteen ja sen aiheuttamiin kustannuksiin.

Kasvatusta tarkastelemme kolmesta näkökulmasta: Ihminen–urheilija– jääkiekkoilija.

Nuori saa Karhu-Kissoilta eväiksi matkalle: kilpailullisuutta, sosiaalisuutta, voittamisen taitoa ja ymmärtämistä, häviämisen opetuksen, nöyryyttä työntekoon, opettamisen jakamista, hyvää ja turvallista kasvualustaa, pitkäjänteisyyttä, kurinalaisuutta ja elämänikäisiä kavereita eli verkostoa tulevaisuuden haasteisiin. Kunnianhimoisia pelaajiamme kannustamme tähtäämään jääkiekkoilijana korkealle kohti omia tavoitteitaan. Kautta aikain seuran pelaajia on noussut kansalliselle pääsarjatasolle, eri ikäkausimaajoukkueisiin ja jopa aina MM-kisakoneeseen asti.

#halukehittyy
Me haluamme kehittyä. Se on pelaajiemme nimeämä yhteinen tahtotilamme ja keskeisin arvomme. Halu kehittyä näkyy kaikessa toiminnassamme; jäällä, kopissa ja toimistossa. Haluamme olla seura, joka elää ja kehittyy ajan hengessä, omien jäsentensä rinnalla. Riemullisimman kehityksen näemme pelaajissamme, heidän kasvunaan niin henkisesti, joukkueen jäseninä kuin heidän yksilötaidossaan.

#helppotulla #vaikealähteä
Meillä et ole vain pelaaja joukkueessa, vaan myös laajan Karhu-Kissojen yhteisön jäsen. Arvojemme mukaisesti haluamme pitää kiinni hauskuudesta, yhteishengestä ja kunnioituksesta. Pelaamme reilusti ja sääntöjen mukaisesti. Hyväksymme toinen toisemme sellaisena kuin olemme. Joukkueissa syntyy merkityksellisiä ystävyyssuhteita, jotka kantavat ja kannattelevat pitkälle aikuisuuteen, jopa läpi elämän.

Yhteisöllisyys on meille valtava voimavara, sillä perinteisesti Karhu-Kissat on seura, jonne entiset seurapelaajat ja-toimijat löytävät tiensä aina takaisin. Karhu-Kissoihin on helppo tulla, mutta täältä on vaikea lähteä.

#paraspienistä
Emme vertaa itseämme muihin, sillä keskitymme luomaan ja kehittämään omaa tarinaamme. Mutta jos nyt kysytään, olemme paras pienistä. Lähdemme viivalle ammattilaisorganisaatioiden kanssa koska tahansa; olipa tarkastelun kohteena pelilliset taidot tai toiminnan perusteet.

6.8. Koulutustoiminta

6.8.1. Toimitsijakoulutus

Seura tukee joukkueita vanhempien toimitsijakoulutuksissa. Toimitsijakoulutuksia järjestetään erityisesti U11-ikäluokan sekä kertauksena ensimmäisiä vuosia isolla kentällä pelaavien joukkueiden vanhemmille. Toimitsijakoulutuksen tarjoaja voi olla myös Jääkiekkoliitto live- tai Teams-koulutuksin.

6.8.2. Tuomarikoulutus

Seura kannustaa omia pelaajiaan tai yhteisön edustajia tutustumaan tuomaritoimintaan. Lisätietoja tuomaritoiminnasta sekä tulevista tuomarikoulutuksista saa Helsingin Jääkiekkoerotuomareiden sivulta http://www.hjt.fi/tule-jaakiekkotuomariksi/

Jääkiekkoliiton kilpailusäännöissä kerrotaan seuratuomareiden käytöstä. Pelaajan on käytävä seuratuomarikurssi ja Karhu-Kissoissa seuratuomarit koulutetaan U15-ikäluokasta. Seuratuomarit toimivat tuomareina virallisissa sarjapeleissä liiton määrittelemissä, nuorempien pelaajien sarjoissa.

6.8.3. Valmentajien koulutus

Miten tämä toteutuu vuosittain, mitä on tarjolla ja mitä koulutuksesta saa?

6.9. Toiminnan arviointi

6.9.1. Kausisuunnitelma

Joukkueet laativat seuran valmennuksesta vastaavien avustuksella toimintansa kausisuunnitelman peilaten seuran pelaajapolkuun ja siinä esitettyihin tavoitteisiin. Kausisuunnitelman avulla arvioidaan joukkueen toimintaa säännöllisesti kauden aikana.

6.9.2. Vuosikokouksen valmistelu

Hallitus päivittää toimintakäsikirjaa ja seurasääntöjä vuosittain toukokuussa. Samassa yhteydessä arvioidaan päättyneen kauden toimintaa seuratoiminnan toimivuuden, jäsenmäärän kehityksen sekä urheilullisen menestyksen näkökulmista. Yhdessä seuran henkilöstön kanssa joukkueet tarkastelevat laadittua kausisuunnitelmaa ja pohtia mahdollisia kehityskohteita seuraavalle kaudelle.

6.9.3. Toimintakertomus

Vuosittain toukokuussa laadittava seuran toimintakertomus on saatavilla vuosikokouksessa. Toimintakertomuksessa listataan seuran keskeiset osa-alueet ja niiden tapahtumat edeltäneen kauden aikana.

6.9.4. Tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus

Seuran tilikausi on 1.5.-30.4. Päättyneeltä tilikaudelta laadittava tilinpäätös on tilinpäätöslaskelmien ja muiden tilinpäätösasiakirjojen kokonaisuus, jolla selvitetään seuran toiminnan taloudellinen tulos tilikaudelta sekä taloudellinen asema tilinpäätöspäivänä. Tilintarkastaja antaa vuosittain tilintarkastuskertomuksen, kun tilinpäätös on valmistunut ja tilintarkastaja tarkastanut kirjanpidon. Tämä tapahtuu ennen vuosikokousta, jossa tilinpäätös tulee esitellä.

6.10. Tähtiseura-ohjelma toiminnan laatujärjestelmänä

Karhu-Kissat valmistelee Olympiakomitean Tähtiseura-ohjelmaan liittymistä. Tavoitteena on saavuttaa Tähtiseura-ohjelman vaatimukset 2024 aikana.

Tähtiseura on Olympiakomitean, lajiliittojen ja aluejärjestöjen yhteinen laatuohjelma, joka tukee suomalaisen urheilun keskeistä vahvuutta: seuratoimintaa. Tähtiseura kehittää kotimaista seurakulttuuria päivittäin kohti parempaa; toimintaa tarkastellaan ja kehitetään säännöllisesti.

Laatuohjelmassa on määritelty laatutekijät, jotka Tähtiseuran tulee täyttää. Osa laatutekijöistä on kaikille seuroille yhteisiä ja näiden lisäksi jokaisella osa-alueella (lapset ja nuoret, aikuiset, huippu-urheilijat) on omat laatutekijänsä.

Hakemuksessa laaditaan vastaus vaadittuihin laatutekijöihin. Hakemuksen tarkastelee ja auditoi oma lajiliitto, Jääkiekkoliitto. Kriteerien täytyttyä seuralle myönnetään seuratyön laadusta kertova Tähtiseura-merkki, seura saa auditoinnista listan mahdollisista kehityskohteista. Tähtiseura-merkin saaneille seuroille auditointi toistetaan jatkossa muutaman vuoden välein, jolloin seuran kehitystyöstä tulee jatkuvaa.

7. Urheilutoiminta ja valmennuksen linjaus

7.1. Valmennuksen toimintaperiaatteet

Toiminnan painopisteet ja toiminnalliset arvot eri ikäkausina Karhu-Kissojen pelaajapolku määrittää toiminnan painopisteet, toiminnalliset arvot ja toiminnan päätavoitteet eri ikäkausina:

LASTEN KIEKON INNOSTUMISVAIHE (5–9 vuotiaat / Leijonakiekkokoulu ja Leijonaliiga) INNOSTUMISTA HYVÄSSÄ ILMAPIIRISSÄ
• Intohimonsynnyttäminen pelaamiseen
• Liikunnalliseen elämäntapaan ohjaaminen
• Terveitsetunto

LASTEN KIEKON PELAAMISEN VAIHE / VALMISTAVA VAIHE (10–14 vuotiaat) PELAAMISTA HYVÄSSÄ ILMAPIIRISSÄ
• Pelinopettaminen
• Pelaajaksi kasvaminen
• Urheilulliseen elämäntapaan ohjaaminen

NUORTENHARJOITTELUN TEHOSTUMISVAIHE / HUIPULLE TÄHTÄÄVÄ VAIHE (15–19 vuotiaat) LAATUA JA VOITTAMISTA HYVÄSSÄ ILMAPIIRISSÄ
• Urheilulliseen elämäntapaan ohjaaminen
• Voittavaksi ja itseohjautuvaksi pelaajaksi jalostuminen

Valmennuksen ohjekirja tai valmennuskäsikirja laaditaan syksyn 2023 aikana.

7.2. Joukkueiden toiminta

Joukkueen velvollisuus on toimia seuran arvojen ja seuran joukkueelle määrittämien tavoitteiden mukaisesti. Seuran valmennuksesta vastaavat määrittelevät yhdessä joukkueen vastuuvalmentajan kanssa keskeisimmät lajikohtaiset asiat ja tavoitteet vuosittain seuran pelaajapolkua noudattaen. Vastuuvalmentaja toimittaa seuran henkilöstölle kausisuunnitelman, jota peilataan ja jonka kautta käydään keskustelua joukkueen kehittymisestä kauden aikana. Seuran henkilöstö sopii vastuuvalmentajan kanssa joukkueiden tavoitteiden seurannasta.

Karhu-Kissojen joukkueet kattavat koko pelaajapolun ikäkausijoukkuein U8-U20. Pelaajat ovat oman ikäkausijoukkueensa jäseniä ja edustajia. Kiekkopolkunsa aiemmin aloittavat voivat kiekkokoulun jälkeen pelata ikäistänsä vanhempien joukkueessa ensimmäisen kauden ajan, jonka jälkeen pelaaja siirtyy omaan tai kohti omaa ikäluokkaansa. Mahdolliset muut pelaajien sijoittamiset eri joukkueisiin suorittavat kyseisten joukkueiden vastuuvalmentajat sekä seuran henkilöstö. Seuran valmennuksesta vastaavan näkemys on viime kädessä ratkaiseva. Lähtökohtana on, että harjoitusryhmä ja joukkueen sarjataso tukevat pelaajan kehittymistä.

Seura valitsee jokaisen joukkueen valmentajat, U16-, U18- ja U20-ikäluokissa myös joukkueenjohtajan ja huoltajan. Joukkueet saavat seuralta henkilöstön toteuttamat toimisto- ja valmennuspalvelut sekä taloushallinnon palvelut. Seura tarjoaa joukkueiden valmentajille tukea, sparrausta ja koulutusta.

Kaudella 2024-25 Karhu-Kissoissa toimii seuraavat joukkueet:

Miehet
U20
U20 Akatemia
U18
U16
U16 Akatemia
U15

U15 Akatemia
U14
U13
U12
U11
U10
U9
U8

Joukkueiden ja harjoitusryhmien muodostaminen tehdään keväisin. Tässä yhteydessä käydään läpi eri ikäryhmien pelaajamäärät sekä tasot, ja vahvistetaan tulevan kauden joukkueet sekä päätetään sarjatasot, joihin joukkueet ilmoitetaan.

Uusien joukkueiden muodostamisesta päättää seuran henkilöstö. Keskustelussa on mukana myös asiaan keskeisesti liittyviä muita henkilöitä. Näitä voivat olla esimerkiksi ikäluokan edellisen kauden toimihenkilöt.

Viralliset toimihenkilöt ovat velvollisia hoitamaan toimihenkilöille tarkoitetut tehtävät seuran arvojen, toimintatapojen, ohjeiden ja sopimusten mukaisesti. Toimihenkilöt noudattavat kaikessa toiminnassaan lakeja ja asetuksia, seuran arvoja, ohjeita ja SJL:n sääntöjä, sekä joukkueen laatimia sisäisiä pelisääntöjä! Toimihenkilöt ovat velvollisia osallistumaan seuran osoittamiin tilaisuuksiin mm. koulutustilaisuudet.

7.2.1. Joukkueen budjetti

Jokainen seuran joukkue tekee kullekin toimintavuodelle talousarvion. Joukkueen talousarvioon on sisällytettävä seuran vuosittain vahvistamat maksut, jotka sisältävät valmennuksen ja seuran muista palveluista aiheutuvat kustannukset. Seuran suositus on, että kausimaksut jaetaan 11 kuukaudelle siten, että huhtikuu on pelaajille maksuton. Etenkin vanhemmissa ikäluokissa kannattaa huomioida loukkaantumisista johtuvat maksuttomat kuukaudet.

Jokaisen joukkueen on vuosittain suoriuduttava sitoumuksistaan. Joukkueen toimintavuoden menot voivat olla tuloja suuremmat vain, jos joukkueella on aikaisemmilta vuosilta säästössä rahaa, jolla vaje voidaan kattaa. Joukkueen varojen käyttöä valvoo joukkueenjohtaja.

7.2.2. Maksut ja korvaukset

Jokainen pelaaja on velvollinen suorittamaan sovitut kuukausi- ja muut maksut eräpäivään mennessä. Joukkueen maksujen lisäksi seura laskuttaa MyClubin kautta seuran jäsenmaksun vuosittain suoraan pelaajalta. Seuran stipendirahastoista voi hakea satunnaisesti tukea jääkiekon harrastuksen kustannuksien kattamiseksi. Joukkueen kuukausimaksu sisältää joukkueen toiminnan kustannukset ja se on arvioitu pelaajien lukumäärän perusteella. Kauden lopuksi mahdollinen ylijäämä palautetaan tai hyvitetään seuraavan kauden maksuista. Maksulla katetaan valmennusmaksut, jäämaksut, joukkueen hankkimat varusteet ja pelipaidat, palkkiot, turnaukset,seuran jäsen- ja toimintamaksut jne. Toppa-asujen ym sisällyttämisestä kuukausimaksuun jokainen joukkue päättää erikseen. Joukkueen toimintakausi on 1.5.– 30.4.

Rästimaksut
Pelaajalla ei ole oikeutta osallistua joukkueen toimintaan, jos kausimaksun edelliset kaksi erää on jo rästissä. Rästit tulee hoitaa tai esittää uskottava maksusuunnitelma niiden maksamiseksi. Tästä periaatteesta voidaan poiketa erityistapauksissa, kuten niissä, joissa maksuja kuitataan erilaisista tuista. Näissä tapauksissa voidaan eräpäivää siirtää tuen maksamiseen saakka.

Laskujen maksuvalvonnan eräpäivän jälkeinen seurantaa hoitaa Visma Financial Solutions Oy. Suoritus seuralle kulkee Visman asiakasvaraintilin kautta. Visma lähettää maksuhuomautukset myöhästyneistä suorituksista. Kaikki laskut löytyvät myös myClub- tililtä. Mikäli pelaaja haluaa lisää maksuaikaa laskuille, ole yhteydessä joukkueenjohtajaan ennen laskun erääntymistä. Maksukehotuksen jälkeen tulee laskutukseen liittyvät asiat hoitaa suoraan Visman kanssa.

On tärkeää maksaa lasku aina laskulla näkyvälle pankkitilille ja käyttäen laskun viitenumeroa.

7.2.4. Vapautus maksuista loukkaantumisen aikana

Jos pelaaja on loukkaantuneena estynyt pelaamaan tai harjoittelemaan, hän on velvollinen suorittamaan loukkaantumiskuukauden maksun täysimääräisenä, sen jälkeisen kuukausimaksun 50 % suuruisena ja sitä seuraavat kuukaudet veloituksetta. Tällaisesta sairastumisesta tai loukkaantumisesta on toimitettava lääkärintodistus joukkueenjohtajalle.

7.2.5. Pelipassi ja vakuutus

Jokainen pelaaja huolehtii pelipassin ja riittävän vakuutuksen itse. Pelipassi tulee olla lunastettuna jotta pelaaja voidaan lisätä sarjapelin kokoonpanoon. Riittävän kattavan vakuutuksen hankinta jää jokaisen omalle vastuulle. Pelipassin ostamalla pelaaja tai toimihenkilö sitoutuu noudattamaan Suomen Jääkiekkoliiton Kilpailu-, peli- ja kurinpitosääntöjä, eettistä ohjeistusta sekä Karhu-Kissojen seurasääntöjä.

7.2.6. Pelaajasiirrot

Seura noudattaa Jääkiekkoliiton eteläisen alueen pelaajasiirtosääntöjä. Karhu-Kissoissa lähes jokaisessa ikäluokassa on kaksi joukkuetta, joten pelaajilla on yleensä mahdollisuus siirtyä seuran sisällä toiseen joukkueeseen. Siirtoaikeista on aina ilmoitettava sekä valmentajalle että joukkueenjohtajalle.

Jos ns. vapaan siirtoajan aikarajojen ulkopuolella haetaan siirtoa toiseen seuraan, joukkue käsittelee siirtopyynnön tarvittaessa seuran henkilöstön avustuksella. Mikäli siirto myönnetään, pelaaja on velvollinen suorittamaan omalle joukkueelle siirron ilmoittamiskuukauden kausimaksun sekä kolmen seuraavaan kuukauden maksun.

Jos pelaaja esim. muuttaa toiselle paikkakunnalle, sairastuu vakavasti tai hänen elämässään tapahtuu muuta sellaista, mikä estää hänen pelaamisensa Karhu-Kissoissa, pelaajasiirrosta päättää vastuuvalmentaja seuran henkilöstön kanssa. Tällöin pelaaja on velvollinen suorittamaan kuluvan kuukauden ja seuraavan kuukauden kausimaksun joukkueelle.

7.2.7. Pelaajan lopettaminen

Kesken kauden ilmoitetussa lopettamistapauksessa noudatetaan siirtoajan kuukausimaksukäytäntöä.

7.2.8. Vanhempainkokoukset

Joukkueenjohtaja kutsuu koolle joukkueen vanhempainkokoukset. Joukkueenjohtaja toimii kokouksen puheenjohtajana, hänen ollessa estyneenä puheenjohtajana toimii vastuuvalmentaja. Kutsu saatetaan tiedoksi pelaajien vanhemmille sekä mahdollisesti pelaajille. Kutsussa tulee olla mainittuna asialista.

Seuran vuosikelloon on aikataulutettu kaksi vanhempainkokousta. Syksyllä kun uusi kausi alkaa sekä keväällä kauden lähestyessä loppua. Vanhempainkokouksessa tulee käsitellä ainakin seuraavat asiat:
● Toimihenkilöiden valinnat (jotka seura vahvistaa)
● Toiminta- ja taloussuunnitelma kaudelle.
● Joukkueen pelaajien sekä vanhempien pelisäännöt.
● Joukkueen talouden seuranta.

Tämän lisäksi kokouksissa käydään myös läpi seuraavia asioita:
● Vastuuvalmentajan sekä seuran urheiluvastaavien info kauden ja kausisuunnitelmaan kirjatuista keskeisimmistä tavoitteista peilattuna seuran pelaajapolkuun.
● Kunnioita peliä -ohjelma.
● Mahdolliset turnausosallistumiset ja järjestämiset.
● Joukkueen mahdolliset hankinnat.

Lisäksi vanhempainkokouksia,-vartteja tai muita kokoontumisia suositellaan pidettäväksi tarpeen mukaan silloin, kun joukkueen toiminnassa on asioita, joiden yhteinen käsittely, keskustelu ja avoin tiedottaminen edistää toiminnan avoimuutta, läpinäkyvyyttä, yhteishenkeä ja yhteisöllisyyttä.

7.2.9. Joukkuetoiminnan säännöt ja muut materiaalit

Joukkueen toiminnan ja siihen liittyvien sääntöjen ja ohjeiden tulee olla linjassa seuran toimintaohjeiden ja arvojen kanssa. Joukkueen toiminnasta, säännöistä ja muista sovituista tai käsitellyistä asioista on hyvä työstää yhteenveto, tiivistelmä tai kokouspöytäkirja. Kirjallisen, jaetun materiaalin tehtävänä on varmistaa, että joukkueessa kaikilla on asiasta sama tieto ja se palvelee myös niitä, jotka eivät päässeet kokoukseen tai keskusteluun osallistumaan.

Materiaalin laatimisesta joukkueet voivat sopia itselle parhaan käytännön. Joukkueelle tarpeellisia dokumentteja ovat esimerkiksi

– Pelaajien säännöt
– Vanhempien säännöt
– Infoillan kooste
– Sponsorointiesite

7.2.10. Asut ja varusteet

Joukkue järjestää ja hankkii pelaajien seuravaatteet, harkkapaidat, pelipaidat ja pelisukat. Joukkue voi myös sopia harkkasukkien, teippien ja erkkojen keskitetystä hankinnasta. Joukkue voi päättää sisällyttääkö se asu- ja varustehankinnat joukkueen kausibudjettiin vai laskutetaanko hankinnat pelaajilta erikseen. Kaikki joukkueet käyttävät vain seuran hallituksen määräämiä peliasuja ja seuratuotteita. Joukkueet ostavat varusteensa seuran virallisen yhteistyökumppanin kautta (Karretrade Oy).

7.2.11. Palkitseminen

Karhu-Kissoissa palkitaan vuosittain kauden päätteeksi jokaisen ikäluokan tai joukkueen esimerkillisimmät pelaajat seuran yhteisessä palkintojenjakotilaisuudessa. Jokainen valmennustiimi määrittää oman joukkueensa palkitut.

Keväisin jaetaan myös Jääkiekkoliiton Etelän alueen Kunnioita peliä-palkinnot ikäluokissa U9-U14. Karhu-Kissojen palkitut pelaajat valitsee joukkueen valmennustiimi.

Lisäksi joukkueet voivat oman budjettinsa puitteissa sopia erilaisista kannustin- tai tsemppipalkinnoista omassa joukkueessaan.

7.3. Pelaajapolku ja kausisuunnitelmat

Seuran joukkueet noudattavat toiminnassaan seuralle laadittua pelaajapolkua. Pelaajapolun toteutumista ikäkausijoukkueiden toiminnassa vastaa seuran valmennuksesta vastaavat tai sitä hoitavat henkilöt. Pelaajapolkuun ja joukkueen rakenteeseen peilaten valmennustiimit laativat joukkueen kausisuunnitelman. Kausisuunnitelma toimii paitsi joukkueen toiminnan ohjeena, myös joukkueen tuen ja mentoroinnin työkaluna. Kausisuunnitelman sisältöä, toteutumista ja mittausta arvioi seuran valmennuksesta vastaavat.

7.4. Valmentajan polku

Lasten vaihe
Lasten vaiheen tavoitteena on luoda ilo jääkiekkoon. Valmennusrekrytoinnin suunnittelu ja valmistautuminen alkaa, kun lapsi tulee Karhu-Kissoihin, jolloin lasten vaiheen valmentajat valitaan osaamisen ja innostuksen perusteella seuraan tulevien lasten vanhemmista tai valmennuksesta muutoin kiinnostuneista ja siihen sitoutuvista henkilöistä. Alkaville valmentajille seura järjestää sparrausta ja koulutuksia sekä heille voidaan tarjota Jääkiekkoliiton tai seurayhteisön järjestämiä koulutuksia. Valmennuksen osaamisen keskiössä on kyky luoda toimintaa, jossa ilo on läsnä joka päivä.

Nuorten vaihe
Nuorten vaiheen tavoitteena on luoda innostus jääkiekkoon. Nuorten vaiheessa on tavoitteena pelata AAA ja AA sarjoissa. Valittavalla valmentajalla täytyy olla kykyä ymmärtää peliä, organisoida laadukkaita harjoituksia (oheis- ja jääharjoitukset) ja johtaa peliä innostavalla tavalla. Seuran sisäiset valmentajakoulutukset jatkuvat ja nuorten vaiheen valmentajille voidaan harkita seuraavan tason koulutuksia seuran talouden puitteissa. Joukkueisiin tulee mukaan myös ulkopuolisia valmentajia ja vanhempien osuus valmentajista vähenee.

Kilpavaihe
Kilpavaiheen valmentajapaikoille on kiinnostusta, sillä tässä vaiheessa se on meriitti valmentajan CV:ssä. Kilpavaiheessa valmentajan tulee ymmärtää peli, harjoittelu ja johtaminen. Taustalla tulee olla jääkiekkoliiton toisen ja kolmannen tason koulutuksia tai/ ja kokemusta ja näyttöjä valmentamisesta. Urheilun, ihmisen ja jääkiekkoilijan kasvamisen ymmärtäminen on tärkeää.

Valmentajien rekrytointi
Keskustelut uusista mahdollisista valmentajista alkavat jo syksyllä. Tammikuun aikana pyritään löytämään ja julkaisemaan seuraavan kauden päävalmentajat, joiden kanssa aloitetaan neuvottelut valmennustiimin rakentamisesta joukkueiden budjetin mukaisesti.

Päätöskeskustelu
Seurasta poistuvien valmentajien kanssa käydään päätöskeskustelu. Puheyhteys valmentajien kanssa jatkuu myös heidän lähdettyään ja apua on aina saatavilla. Tämä ylläpitää tarvittavaa verkostoa tulevia valmentajatarpeita silmällä pitäen. Ilman verkostoa ei valmentajia ole nykypäivänä mahdollista saada.

7.5. Kilpaileminen

7.5.1. Peliasu

Pelipaidat ja muut seura-asut tilataan seuran viralliselta yhteistyökumppanilta. Seura maksaa U8,U20-U16 -junioreiden pelipaidat, muut joukkueet maksavat paidat itse.

• Kotipaita: Viininpunainen
• Vieraspaita: Valkoinen
• Pelihousut: Vihreät, pelaaja hankkii itse. Maalivahdin housut vihreät tai mustat.
• Sukat: viininpunaiset, valkoisen paidan kanssa valkoiset. Joukkue ostaa.
• Kypärä: vihreä, maalivahdeilla oma kypärämalli. Pelaaja hankkii itse.

7.5.2. Turnausten ja harjoitusotteluiden järjestäminen ja osallistuminen

Jääkiekkoliiton kilpailusäännöissä kerrotaan turnauksista ja harjoitusotteluiden järjestämisestä. Seuran joukkueet voivat jäätilanteen salliessa järjestää turnauksia kilpailusääntöjen ohjeiden mukaisesti. https://www.finhockey.fi/index.php/component/k2/item/137-kilpailusaannot#8-2

Kaikkiin turnauksiin on anottava turnauslupa paikalliselta Jääkiekkoliiton alueelta. Lupa on anottava liiton ohjeiden mukaisesti. Turnauksien järjestämiset ja niihin osallistumiset on tapahduttava ikäluokan sarjakauden ulkopuolella, käytännössä joulutauolla tai ennen tai jälkeen sarjatoiminnan syksyllä tai keväällä.

8. Seuran turvallisuusohjeistus

Noudatamme toiminnassamme kunkin toimintapaikan tilankäyttöön liittyviä ohjeistuksia. Tilakohtaiset ohjeet poistumisteineen, hätäkokoontumispaikkoineen, ensiapuvarusteineen ja yhteyshenkilöineen ovat tyypillisesti saatavilla joko tilojen verkkosivustolla tai paikan päällä ilmoitustaululla.

Pelimatkoilla, oheisharjoittelussa ja lämmittelyissä halliympäristössä on syytä ottaa huomioon liikenne ja alueen muut toimijat. Joukkueet noudattavat liikennesääntöjä ja käyttävät pimeän aikaan huomioliivejä tai muita heijastavia varusteita.

Hätä- tai loukkaantumistilanteessa kaukalossa tai sen ulkopuolella on soitettava hätäkeskukseen 112 aina silloin, kun omat neuvot tai keinot eivät tilanteen hoitamiseen riitä.

Joukkueet noudattavat toiminnassaan myös joukkueen yhdessä laatimia sääntöjä. Lisäksi harjoituksiin ja pelitapahtumiin pukeudutaan aina tilanteen vaatimalla tavalla, jäällä täydessä pelivarustuksessa, ellei joukkueelle anneta erillistä ohjetta.

8.1. Epäasiallinen käytös

Kaikilla on oikeus harrastaa jääkiekkoa turvallisesti, ilman pelkoa. Epäasiallinen käytös tai häirintä eivät missään muodossa tai olosuhteissa kuulu jääkiekkoon, olipa kyse minkä tahansa tasoisesta toiminnasta.

Ennaltaehkäisemisen ja puuttumisen vuoksi on tärkeää, että seuran ja joukkueen toimihenkilöt, urheilijat ja näiden vanhemmat tietävät, mikä on epäasiallista käytöstä ja mikä ei. Epäasiallinen käytös on yleisen hyvän tavan tai lainvastaista käyttäytymistä toista henkilöä kohtaan. Se voi olla järjestelmällistä, jatkuvaa tai kertaluontoista, mm.
● ominaisuuksien, luonteenpiirteiden tai yksityiselämän mustamaalausta
● treeniyhteisön ulkopuolelle jättämistä
● huutamista, haukkumista, asiatonta nimittelyä, pahan puhumista toisesta tai naurunalaiseksi saattamista
● fyysistä väkivaltaa tai sillä uhkailua
● valta-aseman väärinkäyttöä
● seksuaalista häirintää
● sukupuoleenperustuvaa häirintää
● päihteisiin liittyvää epäasiallista käytöstä

Syrjintä rodun, kansalaisuuden tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, seksuaalisen suuntautumisen, terveydentilan, uskonnon tai yhteiskunnallisen mielipiteen vuoksi on kielletty laissa.

Epäasialliseen käytökseen puututaan ensisijaisesti joukkueen pelisääntöjen mukaisesti huomioiden myös seuran eettinen ohjeistus. Mikäli joukkue ei pysty asiaa käsittelemään, joukkueen johtoryhmän tulee olla yhteydessä seuran toiminnanjohtajaan.

8.2. Seuran ongelmanratkaisumalli

Joukkueiden toimintaan liittyvät epäselvyydet ja erimielisyydet ratkaisee viime kädessä seuran ongelmanratkaisuryhmä, johon kuuluvat hallituksen puheenjohtaja, toiminnanjohtaja ja junioripäällikkö, jotka kutsuvat ryhmään joukkueen ja vanhempien edustajia tapauskohtaisesti. Toimintaan liittyvät asiat pyritään ensisijaisesti hoitamaan ja ratkaisemaan joukkueen piirissä tai siinä yhteisössä, johon asia liittyy. Seuran jäsenet ja joukkueet voivat kääntyä ryhmän puoleen tapauksissa, joihin ei joukkueen keinoin löydetä ratkaisua. Ongelmanratkaisuryhmän tekemistä päätöksistä voi valittaa seuran hallitukselle. Valitus on tehtävä kirjallisena 30 vrk:n kuluessa päätöksestä, muutoin ryhmän tekemä päätös on lopullinen.

Oikeuteen tai etuun liittyviä asioita voi ajaa myös urheilujärjestöistä riippumattoman muutoksenhakuelimen, urheilun oikeusturvalautakunnan kautta. Valittajana voi lautakunnassa olla urheilija, muu luonnollinen henkilö tai yhteisö, jonka oikeuteen tai etuun valituksen kohteena olevaasia vaikuttaa. https://www.oikeusturvalautakunta.fi/

Valituksen kohteena voivat olla yhdistyksen päätökset, joissa on kysymys
● erottamisesta yhdistyksen jäsenyydestä;
● jäsenoikeuksien rajoittamisesta tai kurinpitotoimista;
● päätöksensääntöjenvastaisuudesta; sääntöjenvastaisuus ei tarkoita urheilulajin sääntöjen vastaisuutta.

9. Vastuullisuus

Urheiluseura on yleishyödyllinen yhdistys, koska se tuottaa yhteiskunnallista hyvää. Yhdistykseen on mahdollista liittyä uusia jäseniä, eli toiminta ei saa olla suljettua.

Kun kyseessä on yhdistys, jossa suurin osa toimijoista on harrastajia tai vapaaehtoisia, on tärkeää, että heillä on yhtenevät arvot. Osa vastuullista toimintaa on arvojen luominen tai niiden muuttaminen toimiviksi ja vastuullisiksi.

9.1. Sosiaalinen vastuu

Sosiaalinen vastuu käsittelee ihmisiä ja koko yhteisön hyvinvointia ja sen edellytyksiä. Sosiaalinen vastuu kattaa myös tuotteet, palvelut ja sosiaalisen vastuun vaikutukset ympäröivään yhteiskuntaan.

Seuran toiminnassa tuotetaan yhteiskunnallista hyvää ja samalla kasvatetaan lapsia ja nuoria urheilullisiin ja liikunnallisiin elämäntapoihin. Kaikilla seuratoimijoilla on vastuu tarjota psyykkisesti ja fyysisesti turvallinen ympäristö lapsille ja nuorille. Seura pyrkii pitämään huolta omien jäsentensä hyvinvoinnista ja turvaamaan heidän sosiaaliset oikeutensa.

Seuratoiminnassa on kiinnitettävä erityishuomiota pelaajan harrastamisen aikana mahdollisesti tapahtuviin käännekohtiin, jotka voivat olla yksilön kannata erityisen merkittäviä. Esimerkin seuraan ja joukkueeseen liittymisen, tason vaihtamisen tai drop outin osalta on joukkueiden käyttöön oltava seuran puolelta selkeät toimintamallit, joiden mukaisesti keskustelut käydään pelaajaa ja tämän perhettä kunnioittaen ja arvostavasti kohdellen, ottaen huomioon inhimilliset tekijät sekä pelaajan ikä.

Seura toteuttaa sosiaalista vastuuta myös pitämällä huolta henkilöstöstään. Seuran vapaaehtoisille mahdollistetaan osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta tarjoamalla merkityksellisyyttä ja vaikuttamisenkohtia yhteisön toiminnan hyväksi.

9.2. Taloudellinen vastuu

Yleishyödyllinen yhdistys ei saa tuottaa taloudellista etua. Kausimaksujen määrittämisessä pidetään huoli siitä, että jäsenten kustannukset pysyvät mahdollisimman inhimillisinä, mutta kantaen kuitenkin samalla vastuuta seuran oman talouden kestävyydestä.

Varojenhankinta tulee toteuttaa oikeudenmukaisilla, laillisilla tavoilla, ja varat myös jaetaan oikeudenmukaisella tavalla joukkueiden ja joukkueiden jäsenten eduksi.

Seuran ja joukkueen talous on oltava asianmukaisesti hoidettua, jottei talousasioiden hoito tai selvittäminen turhaan kuormita seuran henkilöstöä tai joukkueen vapaaehtoisia.

9.3. Hyvä hallinto

Seuran toiminnan tulee olla avointa, läpinäkyvää ja toiminnan tulee perustua määritettyihin toimintamalleihin. Hyvään hallintoon kuuluu, että kaikkia ihmisiä kohdellaan oikeudenmukaisesti, päätöksenteko ja sen valmistelu on puolueetonta, huolellista ja selkeästi perusteltua. Hyvään hallintoon kuuluu myös asianosaisten kuuleminen päätöksenteon valmistelussa.

Seuran palautekyselyt toteutetaan vuosittain maaliskuussa kauden päätteeksi, sillä seuratoiminnan kehittämisessä halutaan kuulla myös jäsenten ja näiden vanhempien kokemuksia

9.4. Ympäristövastuu

Liikuntapaikkojen energiankulutus on usein merkittävää, ja olosuhteiden kehittäminen on parhaimmillaan ympäristöteko. Arjen valinnoissa löytyy keinoja ja valinnanpaikkoja, joissa voidaan toimia ympäristön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.

• Edistämällä kiertotalousajattelua vaatteissa ja välineissä: varustelainaamoja, välineiden yhteiskäyttöä, vaatekirppiksiä.
• Vähentämällä matkustamisen päästöjä yhteiskuljetuksilla, julkisella liikenteellä, jalan tai pyörällä.
• Turnausmatkojen, harjoituspelien ja leirien järkeistäminen niin, että turhaa matkustamista vältetään.
• Vähentämällä ruokahävikkiä yhteisruokailuilla ja kestävillä ruokavalinnoilla.
• Sähköistämällä viestintää ja seurahallintoa.
• Toteuttamalla roskien keräämistä (ploggingia) omana kampanjana tai osana treenejä.