Ei tullut salchoweja tai kaksois-lutzia vaan C -kirjaimia kaikkiin suuntiin

”Koulutuksesta sai uusia idoita ja näkemyksiä luistelusta.”

”Ollaan joitain juttuja otettu käytäntöönkin. Esimerkiksi sitä mailojen ympäri luistelua on tehty.”

”Vetäjä oli tosi energinen ja kommunikointi hänen kanssaan oli antoisaa.”

”Kiinnostavaa ja hyödyllistä saada uutta näkökulmaa.”

”Hyvä muistutus oli esimerkiksi huomiot pelaajien toispuolisuudesta kätisyyden mukaan. Ja hyppynaru! On tosi hyödyllinen harjoitus.”

Muun muassa tällaisia ajatuksia kirvoitti syksyn valmentajakoulutus, jossa eri ikäluokkien valmentajat viettivät lauantai-iltaa taitoluistelija, luisteluvalmentaja Tiia Hurmeen ohjauksessa. Valmennukseen sisältyi luisteluvalmennuksen esittelyä, mutta pääpaino oli jääharjoitteissa, joissa valmentajat pääsivät perehtymään ja itsekin testaamaan luisteluharjoitteita. Tavoitteena olikin saada välitettyä joukkueille uusia näkökulmia luisteluun ja nostaa esiin luistelutaidon merkitystä. Ennen koulutusta joukkueiden valmentajat kertoivat luisteluharjoitusten olevan kiinteä osaa jääharjoituksia. Monesti ehkä juuri jääajan alkuun kuuluu luistelua, teränkäyttöharjoituksia ja käännöksiä. Taitoluistelusta monellakaan ei ollut kokemusta aiemmin, joten tunnelma oli odottava. Olisiko näillä jäillä nyt vuorossa lutz tai voltti?

Terveisii Turusta, t: Tiia

Tiia Hurme, Turusta, saavuttanut taitoluistelun SM-kultaa, toimii nykyisin luisteluvalmentajana.Tiialla on kokemusta jääkiekon puolelta niin ammattipelaajien kuin junioreiden pitkäjänteisestä valmennuksesta. Hän on myös kehittänyt luistelijanpolkua, jossa käydään läpi junnusta lähtien, mitä ja missä järjestyksessä luistelutaitoja olisi hyvä opetella. Valmennusideologiansa voisi tiivistää niin, että Hurmeen mielestä luistelu on jääkiekkossa helpoin osa-alue ottaa haltuun. ”Periaatteessa riittää, että osaat sisäterän C:n eteen- ja taaksepäin, ulkoterän C:n eteen- ja taaksepäin sekä painonsiirron, niin sen jälkeen voit tehdä luistimilla mitä tahansa. Ja kun nämä osaa, voi luistelun opettelusta siirtyä taitojen ylläpitoon.” Mutta ei Tiian valmennus ihan näin yksioikoista ollut. Paljon oli puhetta jäällä liukumisesta ja luisteluasennosta. Myös takaperin luistelua, sen hallitsemista ja harjoittelua Hurme piti merkittävänä. Etuperin luistelemalla et opi luistelemaan takaperin, mutta takaperin luistelu auttaa ja edistää myös etuperin luistelua.

Hyppynarusta vaihtoehto hockeyhölkälle

Luistelutekniikan viimeistely voidaan katsoa tapahtuvaksi nilkanojennuksessa. Siksi yksi Hurmeen suosikeista ohjeistreeneissä ja lämmittelyssä on hyppynaru. Hyvä, muovinen hyppis on edullinen hankkia. Oleellisia ovat narun pituus, jonka tulisi olla käyttäjänsä kainaloihin asti, sekä hyvä keskivartalon tuki. Hyppynaru on eduksi nilkan käytölle, sillä hyppiessä nilkka tekee töitä ja ojentuu. Alkulämpöjen hockeyhölkän tilalle Hurme ehdottakin tehokasta hyppynarutreeniä, jota voi soveltaa taitojen ja käytettävissä olevan ajan mukaan. Perussetti (ikäluokasta riippuen) voisi olla sellainen 600 hyppyä 100 hypyn jaksoissa. Kunkin 100 hypyn täytyttyä pidetään pieni venyttelytauko, jonka aikana venytellään esimerkiksi etureidet, takareidet, lonkankoukistajat ja pohkeet. Tästä syntyy tehokkaat alkulämmöt, kokeile vaikka!